Kesäkuulumisia SNJ:n leiriltä

Ensimmäinen kesälomaviikko aloitettiin heti maanantaina starttaamalla SNJ:n kesäleirille. Loviisaan saavuimme sopivasti iltapäivän TOKO treeneihin. Kuten viime vuonnakin leirillä on iltaisin järjestetty mukavaa ohjelmaa leiriläisten iloksi. Maanantaina vuorossa oli koirien Toto-juoksu, eli toisin sanoen kilpailu perustui täysin koiran juoksunopeuteen ja tietenkin motivointiin, millä tuo vauhti saavutetaan. Koska kyseessä oli leikkimielinen kilpailu rohkenin ilmoitta Cavan mukaan avoimeen luokkaan. Starttasimme numerolla 25., joten olin ehtinyt näkemään jo monenlaista motivointitekniikkaa ja suorituksia. Cavan motivoimiseksi kaivoin esiin damin ja tennispallon, joita paukuttelin yhteen kutsuen koiraan luokseni samalla, kun Cavasta pidettiin kiinni lähtölinjalla. Juoksumatka oli noin 80 metriä. Kun olin itse ennättänyt juosten noin 60 metrin päähän puhalsin pilliin ja annoin merkin, että koiran voi päästää irti. Maaliviivalla saimme runsaat aplodit ja yleisöstä kuului kommentteja, että nyt taisi tulla pohja-aika. Lopullinen aikamme oli 7.02. Voitto meni tällä kertaa bordercollielle ja toiseksi tuli flatti, ajalla 7.00. Cavan sijoitus oli siis 3/37. Enpä tiennyt, että koirani on noin valtavan nopea juoksija.

Tiistaina jatkoimme aamulla Tokoilua ja iltapäivällä suuntasimme NOU-ryhmän mukana tekemään vesinoutoja. Vesinoudot menevät muuten vallan mallikkaasti, mutta C:llä on edelleen paha tapa kiljua, kun kuulee muiden työskentelevän.

Keskiviikkona olikin sitten tiedossa leirin koitos, eli toko –koe. Aamulla teimme vielä lyhyen treenin ja päivällä lepäilimme keräten voimia, sillä keskiviikoksi lämpötila oli noussut jo melkein hellelukemiin, mikä ei tietenkään helpottanut suoritusta. Kilpailimme numerolla 5., joten olimme paikallaolossa heti ensimmäisessä ryhmässä. Kilpailuun oli ilmoittautunut 30 alokasluokan koiraa, joten olin tyytyväinen, että olimme ensimmäisessä ryhmässä. Paikallaolo meni enemmän kuin nappiin. Cavan molemmilla puolilla olleet koirat lähtivät telmimään keskenään, jonka seurauksena vielä kolmaskin koira nousi ylös. Cava siinä keskellä ihmetteli menoa ja luimisteli korviaan. Kiitos HPH:n koulutusohjaajallemme Johannalle, joka on jakanut meille hyvät treenivinkit ja toiminut apunamme paikallaoloharjoituksissa. Luoksepäästävyys ja paikallaolo täydet 10, seuraaminen taluttimessa 9,5, vapaana seuraaminen 8,5. Cava hieman poikitti vapaana seuratessa, liikkeestä maahan meno meni ihan hyvin, luoksetulossa Cava istui eteen hieman vinoon. Ongelmat alkoivat liikkeestä seisomaan jäämisessä, jolloin C:n keskittyminen hieman herpaantui. Seuraaminen ei enää ollut tiivistä ja käskyn kuultuaan C meni istumaan, joten liike meni nollille. Kohtaloksemme kuitenkin muodostui niin varmana liikkeenä pitämäni hyppy. Ennen kuin tulimme kehän laidalla olleelle hyppytelineelle, Cava hieman katseli yleisöön päin. Yritin hetsata koiraa ja sainkin sen pitämään kontaktia hyvin siihen saakka, kun kysyttiin onko ohjaaja valmis ja ehdin sanomaan valmis. Samassa C:n katse siirtyi yleisöön päin ja tiesin, että nyt kun annan käskyn se lähtee tasan sinne minne sen nenä näyttää ja niinhän se tekikin, joten liike nollille. Lopputuloksena ALO2 ja 147 pistettä.

Tämän rupeaman jälkeen Cava oli kyllä ihan poikki. Torstaina teimme sitten lyhyen agility –harjoituksen aamupäivällä ennen kuin suuntasimme auton nokan kohti Espoota. Kylläpä taas oli mukava leiri. Kiitos erityisesti Emilialle ja Fridalle ja Elinalle ja Moosekselle mukavasta leiriseurasta. Ensi vuonna sitten uudelleen.